Matkaillen maailma avartuu

Vihdoinkin pääsimme hiukan kiertelemään Espanjaa. Suuntasimme matkailuauton keulan kohti Euroopan eteläisintä kaupunkia Tarifaa, ohitimme Gibraltarin vain vilkaisulla - olemme siellä pistäytyneet jo monta  kertaa - ja illan suussa saavuimme pienehköön Tarifaan. Oikein mukava, rauhallinen pikkukaupunki, josta näky Afrikan manner ja Marokko hyvin. Tarifan keskiaikainen  vanha kaupunki  ja vilkas satama sekä kapea niemi, jonka toisella puolella lainehtii Välimeri ja toisella Atlantin valtameri, niitä kierrellessä päivä kului nopeasti. Olisihan tuolla viihtynyt pitempäänkin, mutta eteenpäin teki elävän mieli.

Seuraava kohde olisi ollut Cadiz, mutta pimeän laskeutuessa yövyimme jo ennen Cadizia isohkon valtatien varrella ja  aamun ruuhkasta päätimme hakeutua väljemmille reiteille. Iltapäivällä löysimme itsemme El Puerto de Santa Marian kaupungin vanhasta keskustasta, jossa kadut kapenevat kapenemistaan. Isohkolla  matkailuautolla niillä ajelu ei juuri kuskia naurattanut. Onneksi keskustan tuntumasta joen toiselta puolelta löytyi park4nigth-alue, jossa oli tilaa - vielä! Pyörät alas ja kaupunkia katselemaan ja (tietysti) kätköjä bongaamaan. Kun  kuuden jälkeen palasimme autolla, parkkipaikka oli täynnä ja suurin osa autoista ja kulkineista oli jotenkin moottoripyöriin liittyviä. Pärinä ja jurina oli sen mukainen! Meille selvisi melko pian, että olimme osuneet keskelle Espanjan MG (grand prix) mestaruuskisoja ja fanien kokoontumista. Voitte arvata, että yö oli melko levoton ja ainakin korvatulpat olisivat  olleet tarpeen. Yleensä niitä on aina mukana, nyt ei ollut. No, eihän se eläkeläiselle niin nokonuukaa ole, jos ei joka yö saa nukutuksi.

Jälleen aamulla otimme uuden suunnan ja ajoimme meren rantaan, jossa valkoisten dyynien lomassa oli puolisen tusinaa matkailuautoa, mahduimme hyvin sekaan. Pyörillä sitten polkaisimme parin kilometrin päähän Los Torunaksen luonnonpuistoon, sielläviivasuoria hyviä soratietä tuli ajelluksi parisenkymmentä kilometriä. Osa luonnonpuistoa on tasaista merenrantapensaikkoa  dyyneineen ja osa pinjametsikköä. Vähän erilainen luonnonpuisto kuin mihin olemme pohjoisessa tottuneet. Aurinko paistoi koko ajan kirkkaalta taivaalta ja nyt selkää ja kasvoja kuumottaa.

Kyllähän nuo motoristien äänet ja pärinä kuuluvat tänne asti, mutta niin kaukaisina, ettei se yöunta tänä yönä häiritse. Huomenna, lauantaina, vappuaattona palaamme Mijaksen mökille, jossa meillä on päivän ja matkan kruunuksi saunavuoro odottamassa. Vappuna menemme Marbellan  katedraaliin kuuntelemaan Mozartiin Requiemin  noin sadan laulajan ja  50 soittajan esittämänä. Sitten alammekin jo valmistelemaan paluuta Suomeen. Suomen kevät ja kesä kutsuu reissaajia kotiin.