Aurinkorannikolle tuli kesä

Pitkän viileähkön ja välillä jopa hiukan sateisen maalis-huhtikuun jälkeen tänne tuli kesä siinä äitienpäivän tienoilla. Tosin paikallisten mielestä kesä alkaa vasta juhannuksesta, mutta suomalaiselle on kesä kun päivälämpötilat pyörivät + 30 tienoille. Ja minä nautin koko olemuksellani tästä auringon valosta ja lämmöstä sekä lintujen lalukonsertista.

Aurinko herätti ensi säteillään minut noin kahdeksalta, se nimittäin lähettää säteensä suoraan sänkyyni ja silmiini. Siitä heti terassille nauttimaan kuumasta kahvista lintujen laulaessa ympärillä. Sitten jossain vaiheessa aamu-uinnille yli 25-asteiseen altaaseen Sakun kiirehtiessä alueen ukko-parlamenttiin, kahvikupposen ääressä parantamaan maailmaa.

Maailmanparantaminen olisi kyllä tarpeen, jos se ei jäisi vain mietteisiksi ja sanoiksi. Elämme juuri nyt historiallisia aikoja; Venäjä on sotinut Ukrainassa kohta kaksi kuukautta saamatta -onneksi- juuri muuta aikaan kuin sen, että Suomi ja Ruotsi jättävät NATO-hakemuksensa yhtäaikaa huomenna tai ihan lähipäivinä! Sitä en tiedä, miten paljon noiden alueemme miesten jutustelut ovat tuohon asiaan vaikuttaneet…

Haikeaa on, että varustelemme autoa kotimatkaa varten, olisi tarkoitus kääntää auton keula pohjoiseen parin päivän päästä. Nyt viihtyisin näissä Välimeren säissä oikein hyvin. No, onneksi on lentoliput tänne jo varattu lokakuun alkupuolelle. Ja kyllä tässä on jo lapsia ja lastenlapsia kova ikävä, viikko on kulunut nopeasti, kun Heli ja Tarja ovat olleet luonamme lomalla. Edessäpäin on monta mukavaa tapahtumaa: kahden lapsenlapsen  yo-juhlat, Emmin ja Miikan, heti kotiin palattuamme, monet kesäjuhlat ja sitten paluu tänne ”talvikotiimme”. 

Auringon valoa Suomessa jo onkin runsaasti , lämpöä yritämme pakata autoon mukaan tuliaisiksi! Tapaamisiin!!